15.4.2026 | Ajankohtaista
Terveys kuuluu kaikille - Hyvän olon iltapäivä!
Tervetuloa mukaan ikääntyville, erityisesti näkövammaisille ja muistioireisille, suunnattuun Hyvän olon iltapäivään, jossa saat tietoa, tukea ja käytännön vinkkejä arjen hyvinvointiin.
ke 13.5.2026 klo 12-15 Kokkolan kirjastossa
Ohjelmassa:
- tietoiskuja muistiterveydestä, liikunnasta ja arjen toimintakyvystä
- yhteinen tasapainojumppa
- tasapainon testausta ja puristusvoiman mittausta
- tutustumista yhteistyökumppaneiden esittelypisteille; Pohjanmaan Näkövammaiset ry, Soite, Kokkolan kaupungin liikuntapalvelut, Keski-Pohjanmaan liikunta, Suomenselän Muisti ry & Näkövammaisten terveys ja hyvinvointi ry
Tilaisuudessa esitellään Hyvän Olon Askeleet -etäryhmä näkövammaisille, joka alkaa Keski-Pohjanmaan alueella elokuussa 2026.
Ilmoittautumiset 6.5. mennessä klikkaamalla tätä tai puhelimitse p. 044 770 0025 / Kati Göös, Suomenselän Muisti ry.
Tapahtuman järjestävät Suomenselän Muisti ry ja Näkövammaisten terveys ja hyvinvointi ry osana Soiten rahoittamaa Näkö ja muisti -polku hyvinvointiin hanketta. Tapahtumassa mukana myös Keski-Pohjanmaan Liikunta ry (Kepli), Kokkolan kaupunki, Pohjanmaan näkövammaiset ry sekä Soite.
Tästä voit tulostaa esitteen
7.5.2026 | Ajankohtaista, Kurssit ja ryhmät
Vertaispäivä nuorille aikuisille, joiden vanhempi (tai muu läheinen) sairastaa muistisairautta
La 6.6. klo 12-20
Oulun seudun muistiyhdistyksellä
Päivän ohjelma:
klo 12.00 Tervetuloa! Kahvia ja pientä purtavaa sekä olostelua
klo 13.00 Minun rajani - minun vastuuni
klo 15.30 Pitsalle!
klo 17.00 Miten menee?
klo 18-20 Rentoa eloa ja oloa
Päivän ohjelma ja tarjoilut ovat maksuttomia. Matka ja majoituskulut omakustanteisia.
Ilmoittautuminen erityisruokavalioineen to 28.5. mennessä ulla.kaikkonen@osmy.fi
11.5.2026 | Ajankohtaista, Kurssit ja ryhmät
Perinteiset laudunkauden avajaiset järjestetään juhannustanssien merkeissä
ke 17.6.2026 klo 12 - 15 Soihtulassa Oulaisissa.
Tanssia tahdittaa Taimo Löfin yhtye & Reima Huhtala.
Tarjolla myös yhteislaulua, kisailua ja visailua, hyvää seuraa ja tietysti kahvia ja makkaraa.
Bussireitti kulkee Pyhäjärvi-Haapajärvi-Nivala-Ylivieska-Oulainen. Osallistumismaksu kyydin kanssa 10€/henkilö ja ilman kyytiä 5€/henkilö.
Ilmoittautuminen 10.6.2026 mennessä Gretalle puh. 040 026 8711
11.5.2026 | Ajankohtaista, Kurssit ja ryhmät
Elämänvoiman verstas on vertaistuellinen ja voimavarakeskeinen ryhmä muistisairautta sairastavan läheisille. Ryhmässä pysähdytään oman tilanteen äärelle, jaetaan kokemuksia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa sekä etsitään keinoja jaksamisen, toivon ja oman elämän merkityksellisyyden vahvistamiseen. Keskusteluissa käsitellään arjen kuormitusta, vaikeita tunteita, muutoksia ihmissuhteissa sekä sitä, miten oman elämän ääni voisi kuulua kaiken keskelläkin.
Ryhmää ohjaa sh, lyhytterapeuttiopiskelija ja omaishoitaja Mirja Hynninen Suomenselän Muisti ry:stä.
Kokoontumiset kerran viikossa keskiviikkoisin klo 17.00 - 18.30
2.9. - 4.11.2026
OmaisOivan tiloissa, Juurikoskenkatu 1 lh 7, Ylivieska.
Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu.
Ilmoittautuminen 6.8. - 26.8. välisenä aikana Mirjalle puh. 040 553 2548
Voit tulostaa mainoksen ryhmästä tästä.
5.5.2026 | Ajankohtaista
Järjestöjen roolia palvelujärjestelmässä ja avustusten käyttöä ei aina tunneta kovin hyvin. Siksi tässä yksi konkreettinen esimerkki.
Suomenselän Muisti ry on saanut useiden vuosien ajan STEAlta kohdennettua toiminta-avustusta Muistiluotsitoimintaan. Toiminnan tarkoituksena on tukea muistisairautta sairastavia ja heidän läheisiään Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Vastaavia Muistiluotsikeskuksia on Suomessa 18, ja ne muodostavat koko maan kattavan verkoston, jota koordinoi Muistiliitto. Näin muistisairautta sairastavilla ja heidän läheisillään on mahdollisuus saada tietoa, tukea ja toimintaa asuinpaikasta riippumatta.
Toiminta-avustus myönnetään vuodeksi kerrallaan. Avustuspäätös määrittelee tarkasti, mihin STEA-rahoitusta saa käyttää. Muistiluotsitoiminnassa tämä tarkoittaa:
- ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä ja kursseja
- yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa
- vapaaehtoistoiminnan koordinointia
- tiedotusta ja edunvalvontaa
Näiden raamien sisällä toiminta rakennetaan vuosittain vastaamaan alueen tarpeita.
Muistiluotsi täydentää julkisia palveluja
Muistiluotsista sairastuneet ja heidän läheisensä saavat sekä ammatillista tukea että vertaistukea. Muistiluotsitoiminta täydentää julkisen sektorin työtä: julkinen sektori keskittyy diagnoosiin, hoidon seurantaan, ensitietoon ja ongelmatilanteiden ratkaisuun. Muistiluotsitoiminnan tavoitteena on helpottaa arkea etenevän sairauden kanssa ja vahvistaa toimijuutta, ymmärrystä ja jaksamista. Teemme tiivistä yhteistyötä alueemme hyvinvointialueiden muistihoitajien ja -koordinaattoreiden kanssa: ohjaamme asiakkaita toistemme palveluihin ja suunnittelemme yhdessä, miten muistisairautta sairastavat ja heidän läheisensä saavat mahdollisimman hyvin tietoa ja tukea muuttuneessa elämäntilanteessa.
Muistiluotsitoiminnan vuosittainen rahoitus on ollut noin 280 000 euroa. Rahoituksen käytöstä ja toiminnan tuloksista raportoidaan STEAlle vuosittain.
Mihin raha käytännössä menee?
Suurin yksittäinen kuluerä on henkilöstö. Muistiluotsissa työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia (sairaanhoitaja, lähihoitaja, geronomi, sosionomi), joista jokainen tekee suoraa asiakastyötä sairastuneiden, läheisten ja vapaaehtoisten parissa. Yksi työntekijöistä on vastuutyöntekijä, jolla on asiakastyön lisäksi kokonaisvastuu toiminnasta ja sen kehittämisestä sekä raportoinnista rahoittajalle. Palkkataso noudattelee ko. alojen keskipalkkoja Suomessa.
STEA-avustuksella katetaan myös pieni osuus sellaisista välillisistä henkilöstökuluista, jotka mahdollistavat toiminnan (toiminnanjohtajan ja taloushallinnon työpanos). Näiden kulujen osuus on noin 10 000 € vuodessa.
Henkilöstön hyvinvointiin (esim. työterveys, tyhy-toiminta) käytetään alle 3 000 € vuodessa.
On tärkeää huomata, että:
- yhdistyksen hallituksen toimintaan ei käytetä STEA-rahoitusta
- hallituksen jäsenet eivät saa palkkaa tehtävästään (vuonna 2025 hallituksen jäsenet saivat ”palkaksi” tiskirätit, eikä siihenkään käytetty STEA-rahoitusta)
Entä hankerahoitus?
Muistiluotsitoiminnan lisäksi yhdistys on toteuttanut hankkeita STEA-rahoituksella. Esimerkiksi MuistiTerve Pohjois-Suomi -hankkeessa kehitettiin yhdessä hyvinvointialueiden kanssa toimintamalleja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.
Hankkeissa rahoituksen käyttö noudattaa samaa periaatetta: avustus kohdennetaan suoraan toimintaan. Hankkeessa työskentelevien sote-ammattilaisten (projektipäällikkö ja projektityöntekijät) palkkataso noudattelee alan keskipalkkoja. Projektipäällikkö tekee aina hallinnollisen työn lisäksi myös suoraan kohderyhmään kohdistuvaa työtä.
Mitä STEA-avustuksilla on saatu aikaan?
Toiminnan tuloksia seurataan asiakaspalautteella, tulosmittareilla ja osallistujamäärillä. Tavoitetut ihmiset, tehdyt toimenpiteet ja saavutetut tulokset raportoidaan STEA:lle vuosittain.
Muistiluotsitoiminnan rungon muodostavat ohjaus ja neuvonta sekä ryhmätoiminta ja kurssit. Toiminta toteutetaan pääosin ammattilaisten eli muistiluotsityöntekijöiden voimin. Työntekijöiden ohjaamia ryhmäkertoja on kuukausittain noin 35, ja neljän kokoontumiskerran kursseja järjestetään eri puolilla toiminta-aluetta vuosittain 4–5.
Muistiluotsihenkilöstö pitää myös asiantuntijaluentoja alueen väestölle muistisairauksista, niiden ensioireista, sairastuneen kohtaamisesta ja muistiterveydestä. Tiedon jakamisella on suuri merkitys erityisesti varhaisen diagnostiikan edistämisen ja muistisairauksien stigman vähentämisen kannalta.
Henkilöstön lisäksi tärkeä voimavara ovat vapaaehtoiset. He:
- ohjaavat ennaltaehkäiseviä ryhmiä ja kahviloita (aivotreeniohjaajat, liikuntaryhmien ohjaajat, muistikahviloiden isännät ja emännät)
- toimivat muistisairautta sairastavan tukena (Muistikaverit)
- pitävät aivoterveysluentoja (Aivoterveyslähettiläs) ja Muistikummituokioita (Muistikummilähettiläs)
- toimivat kokemustoimijoina ja muistiaktiiveina
- osallistuvat yhteisölliseen toimintaan, kuten käsitöiden tekemiseen hoivakoteihin
Katso Muistiluotsitoiminnan tuloksellisuusinfograafi.
MuistiTerve Pohjois-Suomi -hankkeen tuloksia pääset lukemaan täältä.
Yhteenveto
STEA-rahoitus ei ole “yleistä tukirahaa”, jota yhdistykset käyttävät sattumanvaraisesti, vaan tarkasti kohdennettua ja valvottua julkista rahoitusta. Sitä käytetään toimintaan, jolla tuotetaan konkreettista tukea ihmisille arjen keskellä. Järjestöjen organisaatiorakenne on tyypillisesti kevyt, ja palkattu henkilöstö tekee työnsä pääosin ruohonjuuritasolla: järjestää matalan kynnyksen toimintaa sekä tarjoaa ohjausta ja tukea ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa. Keskeinen periaate on myös se, että STEA-avustuksella toteutettu toiminta on avointa kaikille – ei vain jäsenille. Tämä tekee järjestöjen työstä tärkeän osan suomalaista palvelukokonaisuutta: tukea on saatavilla matalalla kynnyksellä silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
Järjestörahoituksessa kyse ei ole vain järjestöjen toiminnasta, vaan siitä, millaista tukea yhteiskunta haluaa tarjota ihmisille silloin, kun elämä haastaa.
Mirja Hynninen
sh, lyhytterapeuttiopiskelija
vastaava muistiasiantuntija
Suomenselän Muisti ry