16.4.2024 | Ajankohtaista
Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä lähes 7060 rekisteröityä yhdistystä, joista noin 650 on sosiaali- ja terveysalan järjestöä tai -yhdistystä sekä lukuisia asukas- ja kyläyhdistyksiä, eläkeläis- ja liikuntajärjestöjä sekä muita yhdistyksiä. Järjestöt ovat olennaisia toimijoita alueemme kunnissa ja hyvinvointialueella, tarjoten hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta sekä turvallisuutta.
Järjestötoiminnan monipuolisuus kattaa matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja tuen ja palvelut, ihmisten auttamisen, vertaistoiminnan, harrastustoiminnan sekä tapahtumien ja vapaaehtoistoiminnan järjestämisen. Paikalliset ja alueellisen järjestöt ovat alueemme asukkaiden toiminnan ja toisistamme välittämisen paikkoja, eivät organisaatiohimmeleitä.
Järjestöt ovat myös huomattavia työllistäjiä ja elinvoiman lisääjiä maakunnassa. Järjestöt myös tarjoavat tukityöllistymisen kautta polkuja työelämään. Järjestöissä työskentelemme niin palkan kuin vapaaehtoisten suuren sydämen voimalla - rintarinnan.
Mediatietojen mukaan ensi viikon kehysriihessä suunnitellaan 100 m€ sote-järjestöjen leikkauksien aikaistamista jo vuodelle 2025. Leikkaukset alue- ja paikallistason järjestöjen rahoituksesta voivat vaarantaa koko niiden toiminnan ja uhkaavat suoraan mahdollisuuksiamme auttaa ihmisiä.
Järjestöjen toimintaan panostaminen ei ole vain taloudellinen investointi, vaan se vahvistaa myös yhteiskunnan vakautta, demokratiaa ja kriisivalmiutta. Järjestöjen hyvinvointityö vähentää kustannustehokkaasti tarvetta korjaaviin palveluihin ja mahdollistaa paikallisen toiminnan, joka edistää kuntien elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä.
Vetoamme teihin Pohjois-Pohjanmaan alueen kansanedustajana järjestöjen toiminnan turvaamiseksi. On elintärkeää säilyttää järjestöillä vähintään nykyinen rahoituksen taso varmistaaksemme järjestöjen pitkäjänteisen ja merkittävän työn jatkumisen maakunnassamme myös tulevaisuudessa.
Pohjois-Pohjanmaalla, 12.4.2024,
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali-ja terveysturvayhdistys ry, Vuolle Setlementti ry, Nuorten Ystävät ry, Hyvän mielen talo ry, Kalajokilaakson Mielenterveysyhdistys Mielikit ry, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, Raahen Psyyke ry, Mielenvireys ry, Koillismaan seudun muisti ry, Jokilaaksojen omaishoitajat ja läheiset ry, Lintulammen asukasyhdistys ry, Kumppanuustalo Nuotta ry, Kris-Oulu ry, MIELI Oulun seudun mielenterveys ry, Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry, Oulun seudun omaishoitajat ry, Suomenselän Muisti ry, Caritas säätiö, Auta Lasta ry, Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Pohjois-Pohjanmaan näkövammaiset ry, Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry , Raahen ensi- ja turvakoti ry, Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry, Mannerheimin Lastensuojelun Pohjois-Pohjanmaan Piiri, Oulun ensi- ja turvakoti ry, Pohjois-Pohjanmaan Martat ry, Yritetään yhdessä ry, Oulun seudun KILPI ry
15.4.2024 | Ajankohtaista
Hallituksen kehysriihessä etsitään ratkaisuja kansalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden
turvaamiseksi. Taustakeskusteluissa on linjattu merkittävistä säästötarpeista, jotka
kohdistuvat myös ikääntyneiden palveluihin.
Pitkäikäisyyden lisääntyminen on yksi suomalaisen yhteiskunnan menestystarinoista.
Saamme elää yhä vanhemmiksi, koska elinolomme ovat parantuneet ja lääketiede on
kehittynyt. On ristiriitaista, että suuri saavutus näyttäytyy ensisijaisesti yhteiskunnan
kestävyysongelmana.
Ikääntyneiden ympärivuorokautisesta hoivasta leikkaaminen on inhimillisesti ja taloudellisesti
kestämätöntä, kun siitä on jo tällä hetkellä pulaa. Yhteisöllinen asuminen ei korvaa hoivaa,
vaan täydentää sitä. Yksin tai läheisen kanssa kotona asuva muistisairas tarvitsee oikea-aikaisia ja toimintakykyä tukevia palveluita, kuten viikoittaista päivätoimintaa. Kotona
asumista tukevilla palveluilla on läheisen jaksamiselle ratkaiseva merkitys.
Jos todellisiin palvelutarpeisiin ei vastata, riskinä on, että kustannukset joka tapauksessa
syntyvät muualle, esimerkiksi päivystys- tai pelastustoimeen ja omaisten sairauskuluihin. Kun
hallitus aikoo kohdistaa myös järjestötoimintaan merkittäviä avustusleikkauksia, olemme
riskissä ajautua tilanteeseen, jossa ihmiset jäävät muistisairauden tai muiden
palvelutarpeidensa kanssa kokonaan ilman tukea.
Ikääntyneiden palvelujärjestelmää tulee kehittää ja toimintatapoja tarkastella innovatiivisesti.
Järjestöillä on palveluketjuissa ja kehittämisessä tärkeä rooli, jota ei pidä hukata.
Jenni Kulmala, gerontologian professori, puheenjohtaja
Katariina Suomu, toiminnanjohtaja
Muistiliitto
13.12.2023 | Ajankohtaista, Kurssit ja ryhmät
Kurssi on tarkoitettu varhaista tai lievää muistisairautta sairastaville sekä muistisairautta sairastavien läheisille. Kurssilla saat perustietoa muistisairaudesta ja elämästä sen kanssa.
Kurssi järjestetään neljänä maanantai-iltana Teamsissa.
Kurssin ohjelma:
15.4.24 Muistisairaudet ja niiden eteneminen
22.4.24 Arki muistisairauden kanssa
29.4.24 Turvallisuus ja tulevaisuuteen varautuminen
6.5.24 Etuudet ja palvelut, omaishoitajuus
Kurssi on maksuton. Ilmoittaudu tästä, niin saat muutamaa päivää ennen ensimmäistä kurssikertaa sähköpostiisi osallistumislinkin. Linkki on sama jokaisella kurssikerralla.
Voit tulostaa kurssiesitteen tästä.
13.2.2024 | Ajankohtaista, Vapaaehtoistoiminnan koulutukset
Kiinnostaako muistivapaaehtoistoiminta ja aivojen treenaus? Tule vapaaehtoistoiminnan koulutukseen, josta saat materiaalipaketin ja valmiuden ohjata aivotreeniryhmää!
Ahaa! -aivotreenohjaajakoulutus
7.5. klo 12-15, 14.5. klo 9-15 ja 22.5. klo 9-15
- Aivojen muovautuvuus
- Mitä on kognitiivinen harjoittelu
- Ryhmän ohjaamisen perusteet
- Tehtäväpaketin läpikäyminen
Lue lisää Ahaa!-aivotreeneistä: Ahaa!
Lisätiedot ja ilmoittautuminen 25.4. mennessä: Pauliina 044 7700 0025 tai muistiluotsi@suomenselanmuisti.fi
18.12.2023 | Ajankohtaista
Muistiterveyskysely yhteenveto
Kysely toteutettiin Pohjois-Suomen alueella, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla. Tarkoituksena oli kartoittaa hankkeen kohderyhmän tietoa terveydentilasta ja sosiaalisesta aktiivisuudesta sekä tietoisuutta muistisairauksien riskitekijöistä. Kyselyn tavoitteena oli kyselystä saadun tiedon avulla tukea Pohjois-Suomen alueella asuvien 60–79-vuotiaiden tietoisuutta muistisairauksien riskitekijöistä ja omasta terveydentilasta sekä motivoida heitä osallistumaan ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen.
Kyselyn tuloksia (n=781) hyödynnetään vaikuttamistoiminnassa ja hankkeen FINGER-elintapaohjausmallin kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja se tapahtui anonyymisti ilman tunnistetietoja.
Kysely oli avoinna 14.8.-30.9.2023. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko paperiversiona tai työntekijöiden tabletilla olevan sähköisen linkin kautta.
Tarkempaa yhteenvetoa päivitetään (18.12.2023). MK
5.12.2023 | Ajankohtaista
Hyvinvointialueet tavoittelevat parhaillaan merkittäviä säästöjä taloutensa
tasapainottamiseksi. Säästöjä haetaan muun muassa lisäämällä yhteisöllistä asumista.
Hyvinvointialueiden rajut leikkaussuunnitelmat perustuvat virheelliselle olettamukselle, jonka
mukaan pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavat henkilöt voivat asua turvallisesti
yhteisöasumisyksiköissä, ilman ympärivuorokautista apua. Turvallinen asuminen sairauden
eri vaiheissa on turvattava.
Hyvinvointialueiden tulkinnat ympärivuorokautisen asumistarpeen vähenemisestä eivät ole
realistisia. Muistisairaiden määrän Suomessa arvioidaan jopa kolminkertaistuvan vuoteen
2050 mennessä. Jo nyt kohtaamattomat/aliresursoidut muistisairaiden palvelut näkyvät
kustannuksina muissa palveluissa, kuten akuuttisairaanhoidossa. Riittävät, asianmukaiset ja
oikeaan aikaan tarjolla olevat hoivapaikat ovat edellytys muistisairaiden hoitoketjun
toimivuudelle.
Muistiliitto on nostanut esille yhteisöllistä asumista kotona asumisen ja ympärivuorokautisen
hoivan välissä. Muistisairautta sairastaville ihmisille yhteisöllinen asuminen on vaihtoehto
sairauden varhaisessa vaiheessa, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista. Silloinkin on
varmistettava, että asukas saa tarvitsemansa tuen ja palvelut. Pitkälle edenneessä vaiheessa
muistisairaan hoivan tarve tai esimerkiksi turvattomuuden tunne ei katso kellonaikaa.
Julkisuudessa korostetaan usein, että ihmiset haluavat asua mahdollisimman pitkään omassa
kodissaan. Kotona asuminen on kuitenkin mahdollista vain, kun se on turvallista. Suurin osa
muistisairaista asuu kotona joko omaishoitajan kanssa tai yksin. Kotona asutaan yhä
pidempään ja yhä huonokuntoisempana, eivätkä kotiin vietävät palvelut tällä hetkellä vastaa
muistisairaiden tarpeisiin. Pahimmillaan tämä tarkoittaa omaishoitajan oman toimintakyvyn
romahtamista. Omaishoito on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokasta, mutta vain silloin,
kun omaishoitajatkin saavat tarvitsemansa tuen.
Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden välttämättömään huolenpitoon. On
hyvinvointialueiden tehtävä varmistaa, että lain kirjain toteutuu käytännössä.
Helsingissä 18.11.2023
liittovaltuuston puheenjohtaja, vararehtori Anne Remes
liittohallituksen puheenjohtaja, professori Jenni Kulmala
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Katariina Suomu, katariina.suomu@muistiliitto.fi, 050 567 6445