13.1.2025 | Ajankohtaista, Hankkeen toimintaa
MuistiTerve-hanke järjestää Kokkolassa Aivoviikon TerveMuisti-webinaarin
maanantaina 10.3.2025 klo 18.00-19.30 aiheella Hyvinvoivat aivot arjessa ja juhlassa.
Tilaisuudessa aivotutkija, professori Minna Huotilainen kertoo, miten aivoja hellitään ja mistä aivot nauttivat niin arjessa kuin juhlan hetkinäkin. Luennolla selviää myös, mikä on parasta, mitä voimme aivoillemme antaa.

Musiikista vastaa Fiulittaret ja Kiikael -trio, joka soittaa perinteistä kansanmusiikkia Keski-Pohjanmaan alueelta ja myös omia sävellyksiään.
Koko tilaisuus striimataan ja tarjoamme mahdollisuutta järjestää oma etäkatsomo, jossa voitte seurata yhdessä tilaisuutta.
Voit järjestää etäkatsomon esimerkiksi paikallisessa eläkeyhdistyksessä.
Etäkatsomon järjestämisestä ja sen markkinoinnista voit kysyä lisää MuistiTerve-hankkeen työntekijöitä: Lappi 044 9772 898, Pohjois-Pohjanmaa 044 7245 857, Keski-Pohjanmaa 044 493 1267.
Tilaisuus on maksuton!
Päätilaisuus Kokkolassa Musiikkikeskus Snelmannissa, Vingenkatu 18
Tilaisuuden loppupuolella on mahdollista esittää tutkijalle kysymyksiä. Kokkolassa paikanpäällä sekä etäkatsomoissa YouTube Live-chatin välityksessä. Youtube chat: sinun pitää olla kirjautunut gmail tiliin tai youtube sovellukseen, jotta voit käyttää chattiä. Jos YouTube Live-chat ei onnistu, voit laittaa kysymykset myös WhatsApp:n kautta, 044 493 1267
8.1.2025 | Ajankohtaista, Vapaaehtoistoiminnan koulutukset
Haluaisitko olla avuksi ja iloksi koirasi kanssa? Tule mukaan ulkoiluystäväksi!
Muistin heikentyessä moni kaipaa ulkoilukaveria ja koiran innostavaa lenkkiseuraa. Toimintaan sopii koira, joka suhtautuu ystävällisesti vieraisiin ihmisiin ja jonka kanssa ulkoilu on helppoa. Voit hakeutua koulutukseen, jos olet täysi-ikäinen ja haluat toimia ulkoilukaverina koirasi kanssa.
Ulkoilukaverikoulutus Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Kokkola
13.2.2025 klo 16.30 – 19.30 Ulkoilukaveritoiminnan perusteet
20.2.2025 klo 16.30 – 19.00 Ulkoilukaverina koiran kanssa (Koirat mukana)
Koulutus antaa valmiudet toimia koiran kanssa ulkoilukaverina ihmiselle, jolla on muistisairaus. Muistiluotsi järjestää koulutuksen ja toimii myös tukena jatkossa. Koulutus on maksuton.
Video-vinkki: Äänekoskelaiset Harri ja Martti-koira ovat Raimon ulkoiluystäviä. YouTube-videolla kolmikko kertoo kokemuksiaan koiraulkoiluystävätoiminnasta. YouTube-video
Ilmoittaudu mukaan 10.2. mennessä
pauliina.rautio@suomenselanmuisti.fi
044 770 0025
Koulutus perustuu Ikäinstituutin Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -koulutusohjelmaan.
2.1.2025 | Ajankohtaista, Vapaaehtoistoiminnan koulutukset
Kiinnostaako vapaaehtoistyö ja aivojen treenaus?
Aivotreeniohjaajakoulutuksessa saat tietoa aivoterveydestä, muistin toiminnasta sekä pätevyyden ja materiaalin 10 kokoontumiskerran Ahaa!-aivotreeniryhmän ohjaamiseen. Voit ohjata ryhmän myös omassa järjestössä tai
organisaatiossa. Ryhmänohjauksesta ei tarvitse vastata yksin, vaan sitä voi ohjata myös pareittain tai
vuorotellen. Muistiyhdistys tukee ryhmänohjaajia.
Maanantai 10.2.2025 klo 12-15 toteutetaan etäyhteydellä. Ilmoittautumisen jälkeen saat Teams-osallistumislinkin sähköpostiisi.
Maanantai 17.2.2025 klo 8.30-15.30 ja tiistai 25.2 klo 8.30-15.30 toteutuvat Hotelli Kaustisen kokoushuoneessa. Nämä päivät aloitetaan aamupalalla.
Koulutuksen suorittaminen vaatii osallistumisen kaikkien kolmen päivän osalta.
Osallistu koulutukseen, jos olet kiinnostunut ryhmänohjaamisesta.
Koulutukseen otetaan max.8 henkilöä. Koulutuksen toteutumisesta ja päivien ohjelmat saat sähköpostiisi 4.2.2025.
Koulutus on maksuton ja sisältää aamupalan, lounaan ja päiväkahvit.
Matkakulut ovat omakustanteiset.
Lisätietoja:
Kati Göös p. 044 493 1267,
kati.goos@suomenselanmuisti.fi
24.5.2024 | Ajankohtaista
Muistisairaiden palveluihin kohdistuu tällä hetkellä monia leikkauspaineita. Kun
samaan aikaa tuoreet tutkimustulokset kertovat, että muistisairausdiagnoosin saa
vuosittain 23 000 ihmistä, ollaan tilanteessa, jossa sekä muistisairaan arjen turvallisuus
että läheisten jaksaminen vaarantuvat paikoitellen vakavasti. Muistiliiton
liittovaltuusto on kehityksestä erittäin huolissaan.
Uuden vammaispalvelulain voimaantuloa siirrettiin, ja soveltamisalaa koskeva pykälä on
avattu uudelleen valmisteluun. Vaikka lakiin ei nyt ehdoteta ikääntymisrajausta kuten
aiemmassa valmistelussa, soveltamisalan uusi muotoilu pyrkii sulkemaan erityisesti
ikääntyneet muistisairaat palvelujen ulkopuolelle. Tämä tulee esille myös lain
perusteluteksteissä. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus lähtee siitä, että vammaisuutta
ei määritellä diagnoosien, vaan esimerkiksi fyysisen ja kognitiivisen toimintarajoitteen, kautta
ja kaikkia vammaisia henkilöitä kohdellaan tasavertaisesti.
Suurin osa muistisairautta sairastavista asuu kotona ja tarvitsee jossain vaiheessa myös
sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita kuten kotihoitoa. Kotihoidon saatavuus on Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan heikentynyt ja vuonna 2023 kotihoidon käyntien
määrä laski, vaikka pitkäikäisyyden lisääntyessä tosiasiallinen palvelutarve kasvaa.
Muistiliiton liittovaltuusto vaatii, ettei hallituksen kehysriihessä huhtikuussa päätettyä
sosiaalihuoltoon kohdistuvaa 100 miljoonan euron leikkausta kohdenneta ikääntyneiden
palveluihin ja omaishoitajien tukeen. Esimerkiksi hyvinvointialueet ovat säästöpaineiden takia
jo nyt muuttamassa ympärivuorokautisen hoivan palveluita yhteisölliseksi asumiseksi, mikä ei
vastaa pidemmällä muistisairauden vaiheessa olevan tarpeisiin. -Jos sosiaalihuollon palveluista edelleen leikataan, tilanne on pian kestämätön, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Suomu.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset tulevat
vähentämään muistisairaiden ja läheisten saamaa tukea sekä aivoterveyden edistämiseen
tähtäävää työtä. Järjestöjen yleishyödyllinen työ lisää hyvinvointia ja terveyttä, mutta vahvistaa
samalla osallisuutta ja edistää yhteiskunnan turvallisuutta. – Muistiliitto jäsenyhdistyksineen on tärkeä julkisen sektorin kumppani, joka tarjoaa matalan kynnyksen tietoa ja ohjausta sekä tarjoaa ihmisille osallistumismahdollisuuksia mm. vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa, Katariina Suomu tähdentää.
Valtioneuvoston Kansalaispulssi-kyselyn mukaan kansalaisten luottamus mm.
terveydenhuoltoon ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen on heikentynyt. Monien
muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemien tilanteiden valossa tämä on ymmärrettävää.
Julkisen talouden tasapainotusta tarvitaan, mutta yhteiskunnan arvot ja viime kädessä myös
sen tosiasiallinen kestävyys mitataan siinä, miten se huolehtii haavoittuvassa asemassa
olevista ja pitää kaikki mukana.
Helsingissä 18.5.2024
liittovaltuuston puheenjohtaja, vararehtori Anne Portaankorva
liittohallituksen puheenjohtaja, professori Jenni Kulmala
Lisätietoja
toiminnanjohtaja Katariina Suomu
katariina.suomu@muistiliitto.fi, 050 567 6445
16.4.2024 | Ajankohtaista
Pohjois-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä lähes 7060 rekisteröityä yhdistystä, joista noin 650 on sosiaali- ja terveysalan järjestöä tai -yhdistystä sekä lukuisia asukas- ja kyläyhdistyksiä, eläkeläis- ja liikuntajärjestöjä sekä muita yhdistyksiä. Järjestöt ovat olennaisia toimijoita alueemme kunnissa ja hyvinvointialueella, tarjoten hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta sekä turvallisuutta.
Järjestötoiminnan monipuolisuus kattaa matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja tuen ja palvelut, ihmisten auttamisen, vertaistoiminnan, harrastustoiminnan sekä tapahtumien ja vapaaehtoistoiminnan järjestämisen. Paikalliset ja alueellisen järjestöt ovat alueemme asukkaiden toiminnan ja toisistamme välittämisen paikkoja, eivät organisaatiohimmeleitä.
Järjestöt ovat myös huomattavia työllistäjiä ja elinvoiman lisääjiä maakunnassa. Järjestöt myös tarjoavat tukityöllistymisen kautta polkuja työelämään. Järjestöissä työskentelemme niin palkan kuin vapaaehtoisten suuren sydämen voimalla - rintarinnan.
Mediatietojen mukaan ensi viikon kehysriihessä suunnitellaan 100 m€ sote-järjestöjen leikkauksien aikaistamista jo vuodelle 2025. Leikkaukset alue- ja paikallistason järjestöjen rahoituksesta voivat vaarantaa koko niiden toiminnan ja uhkaavat suoraan mahdollisuuksiamme auttaa ihmisiä.
Järjestöjen toimintaan panostaminen ei ole vain taloudellinen investointi, vaan se vahvistaa myös yhteiskunnan vakautta, demokratiaa ja kriisivalmiutta. Järjestöjen hyvinvointityö vähentää kustannustehokkaasti tarvetta korjaaviin palveluihin ja mahdollistaa paikallisen toiminnan, joka edistää kuntien elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä.
Vetoamme teihin Pohjois-Pohjanmaan alueen kansanedustajana järjestöjen toiminnan turvaamiseksi. On elintärkeää säilyttää järjestöillä vähintään nykyinen rahoituksen taso varmistaaksemme järjestöjen pitkäjänteisen ja merkittävän työn jatkumisen maakunnassamme myös tulevaisuudessa.
Pohjois-Pohjanmaalla, 12.4.2024,
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali-ja terveysturvayhdistys ry, Vuolle Setlementti ry, Nuorten Ystävät ry, Hyvän mielen talo ry, Kalajokilaakson Mielenterveysyhdistys Mielikit ry, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, Raahen Psyyke ry, Mielenvireys ry, Koillismaan seudun muisti ry, Jokilaaksojen omaishoitajat ja läheiset ry, Lintulammen asukasyhdistys ry, Kumppanuustalo Nuotta ry, Kris-Oulu ry, MIELI Oulun seudun mielenterveys ry, Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry, Oulun seudun omaishoitajat ry, Suomenselän Muisti ry, Caritas säätiö, Auta Lasta ry, Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Pohjois-Pohjanmaan näkövammaiset ry, Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry , Raahen ensi- ja turvakoti ry, Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry, Mannerheimin Lastensuojelun Pohjois-Pohjanmaan Piiri, Oulun ensi- ja turvakoti ry, Pohjois-Pohjanmaan Martat ry, Yritetään yhdessä ry, Oulun seudun KILPI ry
15.4.2024 | Ajankohtaista
Hallituksen kehysriihessä etsitään ratkaisuja kansalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden
turvaamiseksi. Taustakeskusteluissa on linjattu merkittävistä säästötarpeista, jotka
kohdistuvat myös ikääntyneiden palveluihin.
Pitkäikäisyyden lisääntyminen on yksi suomalaisen yhteiskunnan menestystarinoista.
Saamme elää yhä vanhemmiksi, koska elinolomme ovat parantuneet ja lääketiede on
kehittynyt. On ristiriitaista, että suuri saavutus näyttäytyy ensisijaisesti yhteiskunnan
kestävyysongelmana.
Ikääntyneiden ympärivuorokautisesta hoivasta leikkaaminen on inhimillisesti ja taloudellisesti
kestämätöntä, kun siitä on jo tällä hetkellä pulaa. Yhteisöllinen asuminen ei korvaa hoivaa,
vaan täydentää sitä. Yksin tai läheisen kanssa kotona asuva muistisairas tarvitsee oikea-aikaisia ja toimintakykyä tukevia palveluita, kuten viikoittaista päivätoimintaa. Kotona
asumista tukevilla palveluilla on läheisen jaksamiselle ratkaiseva merkitys.
Jos todellisiin palvelutarpeisiin ei vastata, riskinä on, että kustannukset joka tapauksessa
syntyvät muualle, esimerkiksi päivystys- tai pelastustoimeen ja omaisten sairauskuluihin. Kun
hallitus aikoo kohdistaa myös järjestötoimintaan merkittäviä avustusleikkauksia, olemme
riskissä ajautua tilanteeseen, jossa ihmiset jäävät muistisairauden tai muiden
palvelutarpeidensa kanssa kokonaan ilman tukea.
Ikääntyneiden palvelujärjestelmää tulee kehittää ja toimintatapoja tarkastella innovatiivisesti.
Järjestöillä on palveluketjuissa ja kehittämisessä tärkeä rooli, jota ei pidä hukata.
Jenni Kulmala, gerontologian professori, puheenjohtaja
Katariina Suomu, toiminnanjohtaja
Muistiliitto