Tie­toa aivo­ter­vey­des­tä ja muis­ti­sai­rauk­sis­ta

Aivo­jen hyvin­voin­ti

Aivo­ter­vey­del­lä tar­koi­te­taan aivo­jen hyvin­voin­tia, jota tuke­vat ter­veel­li­set elä­män­ta­vat, kuten ter­veel­li­nen ravin­to, lii­kun­ta, päih­teet­tö­myys sekä aivo­jen sopi­va haas­ta­mi­nen, mut­ta myös riit­tä­väs­tä levos­ta huo­leh­ti­mi­nen ja stres­sin vält­tä­mi­nen.

Aivot ovat eli­mis­tön tär­kein sää­te­ly­kes­kus ja nii­den hyvin­voin­ti on koko eli­mis­tön hyvin­voin­nin perus­ta. Ter­veet aivot mah­dol­lis­ta­vat laa­duk­kaan, moni­puo­li­sen ja kiin­nos­ta­van elä­män. Aivot muok­kau­tu­vat koko ihmi­sen elin­ajan. Oli­si­kin tär­ke­ää kiin­nit­tää aivo­jen hyvin­voin­tiin huo­mio­ta koko elä­män ajan.

Toi­miak­seen aivot tar­vit­se­vat sään­nöl­li­ses­ti ja kes­key­tyk­set­tä ravin­tei­ta ja hap­pea. Aivot ovat jat­ku­vas­ti alt­tii­na ympä­ris­tön hai­tal­li­sil­le vai­ku­tuk­sil­le. Aivo­jen vau­rio on lähes aina pysy­vä ja näkyy muu­tok­si­na tie­don käsit­te­lys­sä, tun­ne-elä­mäs­sä, ja per­soo­nal­li­suu­des­sa. Omil­la elin­ta­voil­la ja valin­noil­la voi vai­kut­taa aivo­jen hyvin­voin­tiin ja siir­tää tai estää aivo­sai­rauk­sien puh­kea­mis­ta.

Näe aivo­kier­rok­sel­la (link­ki sivus­ton ulko­puo­li­sel­le sivul­le) miten aivot toi­mi­vat ja miten Alz­hei­me­rin tau­ti nii­hin vai­kut­taa.

Aivo­ja täy­tyy siis aktii­vi­ses­ti suo­ja­ta nii­den ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia uhkaa­vil­ta teki­jöil­tä. Aivo­jen suo­je­le­mi­nen on eri­tyi­sen tär­ke­ää, sil­lä her­mo­so­lut eivät uusiu­du samal­la tavoin kuin muut eli­mis­tön solut. 

Vink­ke­jä aivo­ter­veel­li­seen arkeen

  • syö sään­nöl­li­ses­ti ja moni­puo­li­ses­ti;  kas­vik­sis­ta, hedel­mis­tä, kas­viöl­jyis­tä ja kalas­ta koos­tu­va ruo­ka­va­lio sisäl­tää aivo­ve­ri­suo­nia ja sydän­tä suo­jaa­via ravin­toai­nei­ta ja vita­mii­ne­ja
  • lai­ta sydän syk­ki­mään lii­kun­nal­la; aivo­jen veren­kier­to para­nee ja aivo­so­lu­jen väli­set yhtey­det uusiu­tu­vat ja tehos­tu­vat, mikä on tär­ke­ää muis­ti­jäl­kien syn­ty­mi­sen ja säi­ly­mi­sen kan­nal­ta
  • hoi­da sydän­tä: kor­kea koles­te­ro­li ja veren­pai­ne sekä soke­riai­neen­vaih­dun­nan häi­riöt (kuten dia­be­tes) kes­ki-iäs­sä voi­vat kas­vat­taa ris­kiä sai­ras­tua muis­ti­sai­rau­teen myö­hem­mäl­lä iäl­lä
  • käy­tä aivo­ja­si; älyl­li­set haas­teet ja aktii­vi­nen sosi­aa­li­nen elä­mä luo­vat uusia her­mo­so­lu­jen yhteyk­siä. Hyvin ver­kot­tu­neet aivot ovat vas­tus­tus­ky­kyi­sem­mät muis­ti­sai­rauk­sien aiheut­ta­mil­le muu­tok­sil­le
  • Nuku hyvin; Hyvä ja riit­tä­vä uni on aivo­jen toi­min­nan edel­ly­tys sekä oppi­mi­sen että muis­tin kan­nal­ta
  • Lii­ka vii­na pois; run­sas alko­ho­lin­käyt­tö altis­taa muis­ti­häi­riöil­le, sil­lä huma­la­juo­mi­nen aiheut­taa sekä välit­tö­miä että pysy­viä muu­tok­sia aivo­jen her­mo­ku­dok­ses­sa. Pit­kään jat­ku­va, ris­ki­ra­jan ylit­tä­vä alko­ho­lin käyt­tö sekä tois­tu­va huma­la-kra­pu­la -tyyp­pi­nen juo­mi­nen on kaik­kein hai­tal­li­sin­ta
  • Tump­paa tupak­ka; niko­tii­ni on aivoil­le myr­kyl­li­nen aine ja aiheut­taa muu­tok­sia aivois­sa. Tupa­koin­ti lisää­kin ete­ne­vän muis­ti­sai­rau­den ris­kiä, sil­lä se hei­ken­tää veren­kier­toa ja vai­kut­taa siten aivo­jen hapen saan­tiin ja muun muas­sa muis­tin toi­min­ta­ky­kyyn
  • Pään isku­jen vält­tä­mi­nen; käy­tä pyö­räil­les­sä kypä­rää, huo­leh­di pimeäl­lä hei­jas­ti­mis­ta ja liuk­kail­la keleil­lä pys­tys­sä pysy­mi­ses­tä
  • Hyvä mie­li, parem­pi muis­ti; Aivo­ja akti­voi­va sosi­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen edis­tää aivo­jen ter­veyt­tä muun muas­sa aut­ta­mal­la hal­lit­se­maan stres­siä ja ehkäi­se­mäl­lä masen­tu­nei­suut­ta. Kun mie­lia­la on posi­tii­vi­nen, aivot­kin toi­mi­vat ket­te­räm­min. Stres­si ja masen­nus voi­vat aiheut­taa vaka­vaa­kin muis­tioi­rei­lua, joka kui­ten­kin väis­tyy kun tilan­ne hel­pot­taa.
  • Muis­ta naut­tia elä­mäs­tä! 

Tulos­ta muis­ti­sai­rau­den ris­ki­tes­ti. (pdf-tie­dos­to)

Muis­ti

Muis­ti on aivo­jen toi­min­taa. Aivo­ter­vey­des­tä huo­leh­ti­mi­nen pitää huol­ta myös muis­tis­ta. Muis­ti on tapah­tu­ma­sar­ja, jos­sa palau­te­taan mie­leen opit­tu­ja ja koet­tu­ja asioi­ta sekä opi­taan uut­ta. Laa­jas­ti käsi­tet­ty­nä muis­ti on kaik­ki ihmi­sen hen­ki­set ja älyl­li­set kyvyt opit­tui­na ja tal­len­net­tui­na muis­tiin eri­lai­si­na tie­toi­na ja toi­min­ta­val­miuk­si­na. Ihmi­sen iden­ti­teet­ti ja elä­män­his­to­ria muo­dos­tu­vat muis­tiin ker­ty­neis­tä asiois­ta.

Muis­tin toi­mies­sa uusi tie­to tal­len­tuu aivoi­hin ja on palau­tet­ta­vis­sa myö­hem­min käyt­töön. Muis­ta­mi­nen edel­lyt­tää mie­leen pai­na­mis­ta, mie­les­sä säi­lyt­tä­mis­tä ja mie­leen palaut­ta­mis­ta. Unoh­ta­mi­nen mer­kit­see mie­leen palaut­ta­mi­sen ongel­mia.

Ikään­tyes­sä muis­ti­toi­min­not hidas­tu­vat. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että asiat katoai­si­vat muis­tis­ta. Ikään­tyes­sä mie­leen pai­na­mi­nen ja mie­leen palaut­ta­mi­nen vaa­ti­vat enem­män aikaa ja kes­kit­ty­mis­tä, kos­ka työ­muis­ti hidas­tuu ja häi­riö­herk­kyys lisään­tyy.

Unoh­ta­mi­nen sil­loin täl­löin on inhi­mil­lis­tä ja sitä tapah­tuu kai­kil­le. Muis­ti­vai­keuk­sia esiin­tyy eri syis­tä. Ne saat­ta­vat olla ohi­me­ne­viä jot­ka voi­vat joh­tua surus­ta, uupu­muk­ses­ta ja stres­sis­tä tai paran­net­ta­vis­sa ole­via, kuten seu­raus masen­nuk­ses­ta, kil­pi­rau­ha­sen vajaa­toi­min­nas­ta tai B12-vita­mii­nin puu­tok­ses­ta. Ete­ne­vien syi­den taus­tal­la on jokin sai­raus. Muis­ti­vai­keuk­sia ja –sai­rauk­sia esiin­tyy myös nuo­rem­mil­la, työi­käi­sil­lä ihmi­sil­lä.

Muis­tin hei­ken­ty­mi­nen arki­toi­min­to­ja häi­rit­se­väs­ti viit­taa sai­rau­teen, joka on sel­vi­tet­tä­vä. Jos omat tai lähei­sen muis­ti­vai­keu­det alka­vat huo­les­tut­ta­vat, on syy­tä hakeu­tua muis­ti­tut­ki­muk­siin, jol­loin muis­ti­vai­keuk­sien syy sel­vi­te­tään ja voi­daan jär­jes­tää tar­peen­mu­kai­nen apu. Tie­toa muis­ti­asiois­ta saa esi­mer­kik­si omas­ta ter­veys­kes­kuk­ses­ta ja pai­kal­li­sil­ta muis­tiyh­dis­tyk­sil­tä sekä maa­kun­nal­li­sis­ta asian­tun­ti­ja- ja tuki­kes­kuk­sis­ta Muis­ti­luot­seis­ta.

Mil­loin huo­les­tua?

Häly­tys­mer­kit muis­tin toi­min­nas­sa on tär­keä tun­nis­taa. Nor­maa­leis­ta arjen aska­reis­ta sel­viy­ty­mi­sen vai­keu­det voi­vat olla ensim­mäi­siä muis­ti­sai­rau­den merk­ke­jä.

On syy­tä rea­goi­da jos havait­see seu­raa­via häly­tys­merk­ke­jä muis­tin toi­min­nas­sa itsel­lä tai lähei­sel­lä:

  • työi­käi­sil­lä vai­keu­det työs­sä sel­viy­ty­mi­ses­tä
  • jou­tuu pin­nis­te­le­mään aiem­paa enem­män
  • asiat sekaan­tu­vat ja tapah­tuu unoh­te­lua nor­maa­lia enem­män
  • tär­kei­den sovit­tu­jen tapaa­mis­ten ja asioi­den unoh­te­lu
  • päät­te­ly- ja ongel­man­rat­kai­su­ky­ky heik­ke­ne­vät
  • esiin­tyy vai­keuk­sia itse­näi­ses­sä sel­viy­ty­mi­ses­sä
  • ulko­puo­li­sen avun tar­ve kas­vaa
  • las­kut jää­vät mak­sa­mat­ta
  • tun­ne sii­tä, että esi­neet katoa­vat
  • on vai­keuk­sia nou­dat­taa hoi­to­mää­räyk­siä
  • tun­tuu kuin oli­si eksyk­sis­sä

Mitä aiem­min muis­ti­vai­keuk­siin puu­tu­taan, sitä parem­min sai­rauk­sia voi­daan ehkäis­tä, tut­kia ja hoi­taa Muis­ti­vai­keuk­sien syy on tär­keä tut­kia, jot­ta asian­mu­kai­nen apu voi­daan jär­jes­tää ja muis­ti­vai­keuk­sis­ta kär­si­vä voi­si elää mah­dol­li­sim­man täy­si­pai­nois­ta elä­mää.

Muis­ti­sai­rau­det

Ete­ne­vät muis­ti­sai­rau­det ovat neu­ro­lo­gi­sia sai­rauk­sia, jot­ka rap­peut­ta­vat aivo­ja ja hei­ken­tä­vät laa­ja-alai­ses­ti toi­min­ta­ky­kyä. Ne ovat kan­san­tau­te­ja sii­nä mis­sä sydän- ja veri­suo­ni­sai­rau­det­kin. Suo­mes­sa sai­ras­tuu joka vuo­si n. 14 500 ihmis­tä muis­ti­sai­rau­teen. Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on arvioil­ta 193 000 muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­vaa, jois­ta 100 000 ihmis­tä sai­ras­taa lie­vää muis­ti­sai­raut­ta ja 93 000 ihmis­tä kes­ki­vai­ke­aa tai vai­ke­aa muis­ti­sai­raut­ta. Työi­käi­se­nä sai­ras­tu­nei­ta on 7000-10000 hen­ki­löä.

Alz­hei­me­rin tau­ti

Alz­hei­me­rin tau­tia sai­ras­taa n. 70% kai­kis­ta muis­ti­sai­rais­ta. Alz­hei­me­rin tau­ti on aivo­jen rap­peu­ma­sai­raus, joka ete­nee vai­heit­tain. Se alkaa muis­ti­häi­riöil­lä ja koko sai­rau­den ajan muis­tion vai­keim­min häi­riin­ty­nyt alue. Tau­ti jao­tel­laan yleen­sä lie­vään, kes­ki­vai­ke­aan ja vai­ke­aan vai­hee­seen. Ylei­sim­piä var­hai­sia oirei­ta ovat muis­tin ja oppi­mi­sen vai­keu­det, esi­mer­kik­si uusien lait­tei­den käyt­tä­mi­sen oppi­mi­nen saat­taa tuot­taa vai­keuk­sia. Ede­tes­sään tau­ti aiheut­taa ongel­mia arjes­sa sel­viy­ty­mi­ses­sä, jol­loin avun tar­ve lisään­tyy. Mitä aiem­min alz­hei­me­rin tau­ti tode­taan, sitä nopeam­min pys­ty­tään aloit­ta­maan oireen­mu­kai­nen hoi­to, jol­la pys­ty­tään lie­vit­tä­mään oirei­ta ja tuo­maan laa­tua sai­ras­tu­neen arkeen.
Lue lisää Alz­hei­me­rin tau­dis­ta (pdf-tie­dos­to)

Veri­suo­ni­pe­räi­nen muis­ti­sai­raus

Veri­suo­ni­pe­räi­nen eli aivo­ve­ren­kier­to­sai­rau­den muis­ti­sai­raus on toi­sek­si ylei­sin ete­ne­vän muis­ti­sai­rau­den syy (15-20% kai­kis­ta muis­ti­sai­rauk­sis­ta). Veri­suo­ni­pe­räi­sen muis­ti­sai­rau­den aiheut­ta­jia ovat eri­lai­set aivo­ve­ren­kier­to­häi­riöt kuten: kau­la- ja aivo­ve­ri­suon­ten ahtau­tu­mi­nen, aivoin­fark­ti, aivo­ve­ren­vuo­to, aivo­ve­ri­suon­ten tuleh­duk­set jne. Oireet riip­pu­vat sii­tä, mitä koh­taa aivois­sa aivo­ve­ren­kier­to­häi­riöt ovat vau­rioit­ta­neet.  Veri­suo­ni­pe­räi­ses­sä muis­ti­sai­rau­des­sa ja ennal­taeh­käi­sys­sä on tär­ke­ää sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien ris­ki­te­ki­jöi­den hoi­ta­mi­nen. 
Lue lisää veri­suo­ni­pe­räi­ses­tä muis­ti­sai­rau­des­ta (pdf-tie­dos­to)

Lewyn kap­pa­le –tau­ti

Lewyn kap­pa­le –tau­ti on kol­man­nek­si ylei­sin muis­ti­sai­raus. Lewyn kap­pa­le –tau­ti on saa­nut nimen­sä muun muas­sa aivo­jen kuo­ri­ker­rok­sel­la esiin­ty­vis­tä lewyn kap­pa­leis­ta. Tyy­pil­li­siä oirei­ta ovat tark­kaa­vuu­den ja vireys­ti­lan vaih­te­lut, näkö­har­hat sekä par­kin­so­nin tau­din oirei­ta muis­tut­ta­va käve­lyn vai­keus, jäyk­kyys, juut­tu­mi­nen ja vapi­na. Uusien asioi­den oppi­mi­nen voi säi­lyä sai­ras­tu­neel­la hyvin­kin pit­kään. Sai­rau­den hoi­dos­sa on tär­keä kiin­nit­tää huo­mio­ta lii­kun­ta­ky­vyn ja fyy­si­sen kun­non tuke­mi­seen.
Lue lisää Lewyn kap­pa­le -tau­dis­ta (pdf-tie­dos­to)

Otsa-ohi­mo­loh­ko­rap­peu­mat

Otsa-ohi­mo­loh­ko­rap­peu­mat ovat ryh­mä ete­ne­viä sai­rauk­sia, jot­ka vau­rioit­ta­vat eri­tyi­ses­ti aivo­jen otsa­loh­ko­ja. Otsa-ohi­mo­loh­ko­rap­peu­ma sisäl­tää kol­me syndroo­maa: otsa­loh­ko­de­men­tia, ete­ne­vä suju­ma­ton afa­sia ja semant­ti­nen demen­tia.
Ylei­sin näis­tä on otsa­loh­ko­de­men­tia, ja sii­nä kes­kei­sin­tä on per­soo­nal­li­suu­den ja käyt­täy­ty­mi­sen muu­tos.
Ete­ne­väs­sä suju­mat­to­mas­sa afa­sias­sa puheen tuot­ta­mi­nen, sano­jen löy­tä­mi­nen sekä luke­mi­nen ja kir­joit­ta­mi­nen on vai­keu­tu­nut.
Semant­ti­ses­sa demen­tias­sa sano­jen mer­ki­tys hämär­tyy; puheen tuot­ta­mi­nen sinäl­lään on suju­vaa, mut­ta oikei­ta sano­ja ei tah­do löy­tyä.
Lue lisää otsa-ohi­mo­loh­ko­rap­pau­mis­ta (pdf-tie­dos­to)

Par­kin­so­nin tau­din muis­ti­sai­raus

Par­kin­so­nin tau­din muis­ti­sai­raus joh­tuu par­kin­so­nin tau­tiin liit­ty­vis­tä tie­don käsit­te­lyn ongel­mis­ta. Kes­kei­se­nä oiree­na esiin­tyy toi­min­nan ohjauk­sen hei­ken­ty­mis­tä, tark­kaa­vuu­den ja vireys­ti­lan vaih­te­lui­ta, muis­tin huo­no­ne­mis­ta, näkö­ais­tiin poh­jau­tu­vien toi­min­to­jen heik­ke­ne­mis­tä ja käy­tö­soi­rei­ta. Sai­rau­den hoi­dos­ta on saa­tu mer­kit­tä­viä tulok­sia. Tut­ki­mus­ten mukaan 60-70%:lla Par­kin­son -poti­lais­ta on tau­tiin liit­ty­vä muis­ti­sai­raus.
Lue lisää Par­kin­so­nin tau­din muis­ti­sai­rau­des­ta (pdf-tie­dos­to)

Tut­ki­muk­set, diag­noo­si ja hoi­to

Ete­ne­vien muis­ti­sai­rauk­sien hoi­don aja­tuk­se­na on kat­soa eteen­päin, paneu­tua elä­män­laa­tuun ja toi­mi­vaan arkeen. Puut­tu­mal­la muis­tion­gel­miin ajois­sa, voi­daan saa­da lisää ter­vei­tä elin­vuo­sia ja monia hyviä muis­to­ja. Paran­ta­vaa hoi­toa muis­ti­sai­rauk­siin ei ole vie­lä kek­sit­ty, mut­ta oikein koh­den­ne­tul­la hoi­dol­la voi­daan vai­kut­taa sai­ras­tu­neen elä­män­laa­tuun. Lääk­keet­tö­mät hoi­to­kei­not ja lää­ke­hoi­to yhdes­sä tuke­vat toi­si­aan muis­ti­sai­rauk­sien oirei­den hoi­dos­sa.

Hoi­don aloit­ta­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää saa­da oikea muis­ti­sai­raus­diag­noo­si, jot­ta hoi­to voi­daan koh­den­taa oikein. Muis­tioi­rei­den ilmai­se­mi­sen jäl­keen muis­ti­hoi­ta­ja tekee alus­ta­vat muis­ti­tut­ki­muk­set, jot­ka koos­tu­vat älyl­lis­ten toi­min­to­jen tes­taa­mi­ses­ta (MMSE- ja CERAD-tes­ti), depres­sio­seu­las­ta, lähei­sen ja muis­tioi­rei­sen haas­tat­te­lus­ta, joi­den tar­koi­tus on sel­vit­tää toi­min­ta­ky­vyn muu­tok­sia aiem­paan sekä labo­ra­to­rio­ko­keis­ta. Työi­käi­set muis­ti­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät ja epä­sel­vät muis­tioi­re­ta­pauk­set ohja­taan neu­rop­sy­ko­lo­gi­siin tut­ki­muk­siin. Pään kuvan­ta­mi­nen on tär­keä osa muis­ti­tut­ki­muk­sia. Se teh­dään joko tie­to­ko­ne­ker­ros­ku­vauk­se­na (CT) tai mag­neet­ti­ku­va­tut­ki­muk­se­na (MRI). Ylei­sem­min käy­tet­tä­vän pään CT:n avul­la voi­daan sul­kea pois aivo­ve­ren­kier­to­häi­riöt sekä hoi­dol­li­set syyt kuten kas­vai­met. MRI on tar­kem­pi mm. alz­hei­me­rin tau­din diag­nos­tii­kan kan­nal­ta. Tut­ki­mus­ten poh­jal­ta diag­noo­sin tekee neu­ro­lo­gi­aan tai geriat­ri­aan pereh­ty­nyt lää­kä­ri.

Diag­noo­sin jäl­keen aloi­te­taan mah­dol­li­nen muis­ti­sai­raus­lää­ki­tys, jon­ka tehoa ja sopi­vuut­ta arvioi­daan sään­nöl­li­ses­ti. Lisäk­si Muis­ti­sai­raal­le teh­dään kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on tukea muis­ti­sai­raan ja läheis­ten elä­män­hal­lin­taa.

Elä­mää muis­ti­sai­rau­den kans­sa

Muis­ti­sai­raus hei­ken­tää sai­ras­tu­neen toi­min­ta­ky­kyä ja lisää avun tar­vet­ta. Sai­rau­den ete­ne­mi­nen on yksi­löl­lis­tä. Sai­ras­tu­mi­nen on elä­mää muut­ta­va tilan­ne ja krii­si niin sai­ras­tu­neel­le kuin lähei­sil­le. Tär­ke­ää on saa­da apua, tukea ja tie­toa sai­rau­den ede­tes­sä. Olen­nais­ta muis­ti­sai­rau­den totea­mi­sen jäl­keen on ymmär­tää, että elä­mä ei lopu sai­ras­tu­mi­seen vaan jat­kuu myös sen kans­sa. Tavoit­tee­na onkin sopeu­tua elä­mään sai­rau­den kans­sa ja viet­tää laa­duk­kai­ta elin­vuo­sia.

Muis­ti­sai­raus saat­taa häm­men­tää ja pelot­taa. Onkin tär­ke­ää, että tun­te­muk­sis­ta voi puhua jon­kun kans­sa avoi­mes­ti, tar­vit­taes­sa voi kään­tyä ammat­ti­aut­ta­ja puo­leen. Muis­ti­sai­rail­le ihmi­sil­le ja hei­dän omai­sil­leen suun­na­tut ver­tais­tu­ki­ryh­mät ovat oivia mah­dol­li­suuk­sia kes­kus­tel­la omas­ta tilan­tees­ta tois­ten samas­sa tilas­sa ole­vien kans­sa. Eri­lai­sis­sa ryh­mis­sä on myös mah­dol­li­suus sol­mia uusia ystä­vyys­suh­tei­ta. Sosi­aa­lis­ten suh­tei­den vaa­li­mi­nen on tär­ke­ää, ja ystä­vil­le ja kans­saih­mi­sil­le kan­nat­taa olla avoin ja ker­toa sai­rau­des­ta, sitä ei tar­vit­se tur­haan salail­la.

Muis­ti­sai­raus voi vai­kut­taa myös per­soo­nal­li­suu­teen. Jot­kut per­so­nal­li­suu­den piir­teet saat­ta­vat koros­tua voi­ma­kaas­ti, jot­kut piir­teet saat­ta­vat hävi­tä tai ilmaan­tuu aivan uusia piir­tei­tä. Per­so­nal­li­suu­den muu­tok­set saat­ta­vat lähei­sis­tä tun­tua sil­tä, että van­ha tut­tu ihmi­nen on liu­ku­mas­sa ulot­tu­mat­to­miin. Sai­ras­tu­neen elä­män­ko­ke­mus ja muis­tot kui­ten­kin säi­ly­vät, mut­ta muis­ti­sai­rau­des­ta joh­tuen hänen on vai­keam­pi tuo­da nii­tä esil­le. Muis­to­ja ja koke­muk­sia voi kui­ten­kin herä­tel­lä esi­mer­kik­si van­ho­jen valo­ku­vien kaut­ta, lem­pi­musii­kin avul­la, tutuil­la tuok­suil­la tai muis­te­le­mal­la van­ho­ja aiko­ja.

Muis­ti­sai­raus tuo haas­tei­ta arkeen ja sik­si onkin hyvä miet­tiä eri­lai­sia arkea hel­pot­ta­via kei­no­ja. Muis­ti­la­put, ostos­lis­tat, sel­keät lis­tat puhe­lin­nu­me­rois­ta ja osoit­teis­ta, kalen­te­rin käyt­tä­mi­nen, lää­kean­nos­te­li­ja sekä monet muut apu­kei­not hel­pot­ta­vat arjes­sa sel­viy­ty­mis­tä. Tär­ke­ää on myös huo­mioi­da kodin tur­val­li­suus. Muun muas­sa tur­va­lie­si, riit­tä­vä valais­tus, por­tai­den mer­kit­se­mi­nen näky­vil­lä tei­peil­lä ja yli­mää­räis­ten tava­roi­den pois­ta­mi­nen käy­tä­vil­tä lisää­vät kodin tur­val­li­suut­ta. Yksi omaa ja mui­den­kin tur­val­li­suut­ta kos­ke­va asia on autol­la ajo. On syy­tä miet­tiä tar­kas­ti mis­sä vai­hees­sa autol­la ajo ei ole enää tur­val­lis­ta, muis­ti­sai­raus aiheut­taa hidas­tu­mis­ta rea­goin­nis­sa ja hah­mot­ta­mi­ses­sa.

Nor­maa­lis­ta elä­mäs­tä saa naut­tia ja tutuis­ta har­ras­tuk­sis­ta on hyvä pitää kiin­ni. Niis­tä saa voi­maa ja mie­li­hy­vää, joi­den avul­la jak­saa arjes­sa. Myös jokin uusi har­ras­tus voi tuo­da sisäl­töä arkeen. Ei kan­na­ta pakot­taa itse­ään kui­ten­kaan suh­teet­to­man ras­kai­siin suo­ri­tuk­siin esi­mer­kik­si har­ras­tus­ten paris­sa, muis­ti­sai­raus oikeut­taa teke­mään asioi­ta omaan tah­tiin. Itsel­leen täy­tyy olla armol­li­nen ja suo­da myös epä­on­nis­tu­mi­set.

Jat­ka siis elä­mää; har­ras­ta, mat­kus­te­le, tapaa ystä­viä, lii­ku, syö hyvin, unel­moi, nau­ti…
Jokai­sel­la muis­ti­sai­raal­la ihmi­sel­lä on myös oikeus ihmi­sar­voa kun­nioit­ta­vaan ja elä­män­laa­tua yllä­pi­tä­vään tukeen ja hoi­toon. Lue lisää pal­ve­luis­ta, etuuk­sis­ta ja oikeuk­sis­ta Muis­ti­lii­ton verk­ko­si­vuil­ta.

Duo­decim Oma­hoi­don Muis­ti­sai­raan ja lähei­sen ensi­tie­to -verk­ko­kurs­si vas­taa kysy­myk­siin sai­rau­des­ta ja tur­val­li­ses­ta koto­na sel­viy­ty­mi­ses­tä, antaa apua ja tukea sai­ras­tu­neen koh­taa­mi­seen sekä hoi­toon, ja myös läheis­ten tuke­mi­seen. Kurs­sin sisäl­tö kat­taa ylei­sim­mät ete­ne­vät muis­ti­sai­rau­det, nii­den tut­ki­muk­set ja hoi­dot. Eri­tyi­ses­ti huo­mioi­daan oma­hoi­don mah­dol­li­suu­det ja läheis­ten tuke­mi­nen. Siir­ry verk­ko­kurs­siin.