Muis­ti­lii­ton liit­to­val­tuus­to: Muis­ti­sai­rai­den ihmis­ten pal­ve­lui­ta hei­ken­ne­tään nyt useis­ta suunnista

Muis­ti­sai­rai­den pal­ve­lui­hin koh­dis­tuu täl­lä het­kel­lä monia leik­kaus­pai­nei­ta. Kun
samaan aikaa tuo­reet tut­ki­mus­tu­lok­set ker­to­vat, että muis­ti­sai­raus­diag­noo­sin saa
vuo­sit­tain 23 000 ihmis­tä, ollaan tilan­tees­sa, jos­sa sekä muis­ti­sai­raan arjen turvallisuus
että läheis­ten jak­sa­mi­nen vaa­ran­tu­vat pai­koi­tel­len vaka­vas­ti. Muistiliiton
liit­to­val­tuus­to on kehi­tyk­ses­tä erit­täin huolissaan.

Uuden vam­mais­pal­ve­lu­lain voi­maan­tu­loa siir­ret­tiin, ja sovel­ta­mi­sa­laa kos­ke­va pykä­lä on
avat­tu uudel­leen val­mis­te­luun. Vaik­ka lakiin ei nyt ehdo­te­ta ikään­ty­mis­ra­jaus­ta kuten
aiem­mas­sa val­mis­te­lus­sa, sovel­ta­mi­sa­lan uusi muo­toi­lu pyr­kii sul­ke­maan erityisesti
ikään­ty­neet muis­ti­sai­raat pal­ve­lu­jen ulko­puo­lel­le. Tämä tulee esil­le myös lain
perus­te­lu­teks­teis­sä. YK:n vam­mais­ten oikeuk­sien yleis­so­pi­mus läh­tee sii­tä, että vammaisuutta
ei mää­ri­tel­lä diag­noo­sien, vaan esi­mer­kik­si fyy­si­sen ja kog­ni­tii­vi­sen toi­min­ta­ra­joit­teen, kautta
ja kaik­kia vam­mai­sia hen­ki­löi­tä koh­del­laan tasavertaisesti.

Suu­rin osa muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­vis­ta asuu koto­na ja tar­vit­see jos­sain vai­hees­sa myös
sosi­aa­li­huol­to­lain mukai­sia pal­ve­lui­ta kuten koti­hoi­toa. Koti­hoi­don saa­ta­vuus on Ter­vey­den ja
hyvin­voin­nin lai­tok­sen tut­ki­mus­ten mukaan hei­ken­ty­nyt ja vuon­na 2023 koti­hoi­don käyntien
mää­rä las­ki, vaik­ka pit­käi­käi­syy­den lisään­tyes­sä tosia­sial­li­nen pal­ve­lu­tar­ve kasvaa.
Muis­ti­lii­ton liit­to­val­tuus­to vaa­tii, ettei hal­li­tuk­sen kehys­rii­hes­sä huh­ti­kuus­sa päätettyä
sosi­aa­li­huol­toon koh­dis­tu­vaa 100 mil­joo­nan euron leik­kaus­ta koh­den­ne­ta ikääntyneiden
pal­ve­lui­hin ja omais­hoi­ta­jien tukeen. Esi­mer­kik­si hyvin­voin­tia­lu­eet ovat sääs­tö­pai­nei­den takia
jo nyt muut­ta­mas­sa ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoi­van pal­ve­lui­ta yhtei­söl­li­sek­si asu­mi­sek­si, mikä ei
vas­taa pidem­mäl­lä muis­ti­sai­rau­den vai­hees­sa ole­van tar­pei­siin. -Jos sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­luis­ta edel­leen lei­ka­taan, tilan­ne on pian kes­tä­mä­tön, tote­aa toi­min­nan­joh­ta­ja Kata­rii­na Suomu.

Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan jär­jes­tö­jen val­tio­na­vus­tuk­siin koh­dis­tu­vat leik­kauk­set tulevat
vähen­tä­mään muis­ti­sai­rai­den ja läheis­ten saa­maa tukea sekä aivo­ter­vey­den edistämiseen
täh­tää­vää työ­tä. Jär­jes­tö­jen yleis­hyö­dyl­li­nen työ lisää hyvin­voin­tia ja ter­veyt­tä, mut­ta vahvistaa
samal­la osal­li­suut­ta ja edis­tää yhteis­kun­nan tur­val­li­suut­ta. – Muis­ti­liit­to jäse­nyh­dis­tyk­si­neen on tär­keä jul­ki­sen sek­to­rin kump­pa­ni, joka tar­jo­aa mata­lan kyn­nyk­sen tie­toa ja ohjaus­ta sekä tar­jo­aa ihmi­sil­le osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia mm. vapaa­eh­tois- ja ver­tais­toi­min­nas­sa, Kata­rii­na Suo­mu tähdentää.

Val­tio­neu­vos­ton Kan­sa­lais­puls­si-kyse­lyn mukaan kan­sa­lais­ten luot­ta­mus mm.
ter­vey­den­huol­toon ja yhteis­kun­nan oikeu­den­mu­kai­suu­teen on hei­ken­ty­nyt. Monien
muis­ti­sai­rai­den ja hei­dän läheis­ten­sä koke­mien tilan­tei­den valos­sa tämä on ymmärrettävää.
Jul­ki­sen talou­den tasa­pai­no­tus­ta tar­vi­taan, mut­ta yhteis­kun­nan arvot ja vii­me kädes­sä myös
sen tosia­sial­li­nen kes­tä­vyys mita­taan sii­nä, miten se huo­leh­tii haa­voit­tu­vas­sa asemassa
ole­vis­ta ja pitää kaik­ki mukana.

Hel­sin­gis­sä 18.5.2024
liit­to­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja, vara­reh­to­ri Anne Portaankorva
liit­to­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja, pro­fes­so­ri Jen­ni Kulmala
Lisätietoja
toi­min­nan­joh­ta­ja Kata­rii­na Suomu
katariina.suomu@muistiliitto.fi, 050 567 6445