Muis­ti­lii­ton liit­to­val­tuus­to on syväs­ti huo­lis­saan suun­ni­tel­luis­ta lisäleikkauksista 
sosi­aa­li- ja ter­veys­jär­jes­tö­jen val­tio­na­vus­tuk­siin. Toteu­tues­saan leikkaukset 
koh­dis­tu­vat suo­raan muis­ti­sai­rai­siin ihmi­siin ja hei­dän lähei­siin­sä – ryh­mään, jonka 
tuen tar­ve kas­vaa par­hail­laan nopeasti.

50 mil­joo­nan lisä­leik­kaus yhdes­sä aiem­min pää­te­tyn 140 mil­joo­nan euron leik­kaus­ten kanssa
nos­taa leik­kauk­set yhteen­sä 190 mil­joo­naan euroon ja pudot­taa avus­tuk­set puo­leen vain
muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Kun taus­tal­la on vii­me vuo­sien nopea kus­tan­nus­ten nousu,
jär­jes­tö­jen kuten Muis­ti­lii­ton ja sen jäse­nyh­dis­tys­ten työ vaa­ran­tuu vaka­vas­ti. Leikkausten
vai­ku­tuk­set voi­vat olla peruut­ta­mat­to­mia. Mones­sa jär­jes­tös­sä toi­min­taa on jo sopeu­tet­tu ja
kulu­ja kar­sit­tu, seu­raa­vak­si kyse voi olla toi­min­nan lopet­ta­mi­ses­ta kokonaan.

Jär­jes­töt tar­joa­vat muis­ti­sai­rail­le ja hei­dän lähei­sil­leen ajan­ta­sais­ta tie­toa, mata­lan kynnyksen
neu­von­taa, ver­tais­tu­kea, kun­tout­ta­vaa toi­min­taa ja arjes­sa sel­viy­ty­mis­tä vah­vis­ta­vaa tukea.
Monil­le nämä ovat ainoi­ta hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­via tuki­muo­to­ja muistisairausdiagnoosin
saa­mi­sen jäl­keen. Tuki on tie­don löy­tä­mis­tä Muis­ti­lii­ton verk­ko­si­vuil­ta, soit­to tukipuhelimeen,
yhtey­den­ot­to pai­kal­li­seen muis­tiyh­dis­tyk­seen tai osal­lis­tu­mi­nen muis­ti­sai­raut­ta tai
aivo­ter­veyt­tä kos­ke­val­le asian­tun­ti­ja­luen­nol­le omal­la paik­ka­kun­nal­la tai ver­kos­sa. Se on myös
ohjaus­ta ja neu­von­taa diag­noo­sin saa­mi­sen jäl­keen, lähei­sen kuun­te­le­mis­ta haastavissa
tilan­teis­sa ja muis­ti­sai­rau­den muka­naan tuo­mien vai­kei­den tun­tei­den kanssa.

Toi­min­ta vah­vis­taa sai­ras­tu­nei­den ja läheis­ten elä­män­laa­tua ja osal­li­suut­ta, lieventää
yksi­näi­syyt­tä ja tukee koto­na sel­viy­ty­mis­tä. Val­ta­kun­nal­li­ses­ti toteu­tet­tu kehittäminen,
vies­tin­tä ja arvioin­ti­tie­don kokoa­mi­nen puo­les­taan vah­vis­ta­vat ohjauk­sen ja neuvonnan
laa­tua ja kustannustehokkuutta.

Avus­tus­leik­kauk­set uhkaa­vat hei­ken­tää kaik­kea tätä juu­ri nyt, kun muis­ti­sai­rai­den ihmisten
mää­rä lisään­tyy nopeas­ti. Vuon­na 2040 Suo­mes­sa arvioi­daan ole­van jo noin
nel­jän­nes­mil­joo­na ihmis­tä, joil­la on muis­ti­sai­raus­diag­noo­si. Jos toi­min­taa nyt joudutaan
aja­maan alas, sitä on mah­do­ton­ta palaut­taa ennal­leen sit­ten, kun tar­ve on vie­lä nykyistäkin
suurempi.

Muis­ti­lii­ton liit­to­val­tuus­to koros­taa, että jär­jes­tö­jen toi­min­ta on olen­nai­nen osa
muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­van toi­mi­vaa pal­ve­lu­pol­kua. Kuten hyvin­voin­tia­luei­den joh­to on
toden­nut, hyvin­voin­tia­lueil­la ei ole jär­jes­töil­le toi­min­nal­lis­ta kor­vaa­jaa. Leik­kauk­set ovat
lyhyt­nä­köi­siä: ne lisää­vät jul­ki­sen sek­to­rin kus­tan­nuk­sia pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, kun
ennal­taeh­käi­se­vä ja arkea tuke­va toi­min­ta heikkenee.

Muis­ti­liit­to veto­aa päät­tä­jiin, että sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan jär­jes­töil­le esi­te­tyt lisäleikkaukset
peru­taan syk­syn bud­jet­ti­rii­hes­sä. Leik­kaus­ten koh­tuul­lis­ta­mi­nen on perus­tel­tua, koska
jär­jes­töt ovat kan­ta­neet osuu­ten­sa val­tion­ta­lou­den tasa­pai­not­ta­mis­toi­mis­ta. On
vält­tä­mä­tön­tä, että jär­jes­tö­jen työ­tä voi­daan kehit­tää enna­koi­den ja tilan­ne vakautetaan.

Hel­sin­gis­sä 23.5.2026
liit­to­val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja, pro­fes­so­ri Jen­ni Kulmala

Lisä­tie­to­ja
toi­min­nan­joh­ta­ja Kata­rii­na Suo­mu, Muistiliitto
050 5676 44

Saavutettavuustyökalut