Muistiliiton liittovaltuusto on syvästi huolissaan suunnitelluista lisäleikkauksista
sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Toteutuessaan leikkaukset
kohdistuvat suoraan muistisairaisiin ihmisiin ja heidän läheisiinsä – ryhmään, jonka
tuen tarve kasvaa parhaillaan nopeasti.
50 miljoonan lisäleikkaus yhdessä aiemmin päätetyn 140 miljoonan euron leikkausten kanssa
nostaa leikkaukset yhteensä 190 miljoonaan euroon ja pudottaa avustukset puoleen vain
muutamassa vuodessa. Kun taustalla on viime vuosien nopea kustannusten nousu,
järjestöjen kuten Muistiliiton ja sen jäsenyhdistysten työ vaarantuu vakavasti. Leikkausten
vaikutukset voivat olla peruuttamattomia. Monessa järjestössä toimintaa on jo sopeutettu ja
kuluja karsittu, seuraavaksi kyse voi olla toiminnan lopettamisesta kokonaan.
Järjestöt tarjoavat muistisairaille ja heidän läheisilleen ajantasaista tietoa, matalan kynnyksen
neuvontaa, vertaistukea, kuntouttavaa toimintaa ja arjessa selviytymistä vahvistavaa tukea.
Monille nämä ovat ainoita helposti saavutettavia tukimuotoja muistisairausdiagnoosin
saamisen jälkeen. Tuki on tiedon löytämistä Muistiliiton verkkosivuilta, soitto tukipuhelimeen,
yhteydenotto paikalliseen muistiyhdistykseen tai osallistuminen muistisairautta tai
aivoterveyttä koskevalle asiantuntijaluennolle omalla paikkakunnalla tai verkossa. Se on myös
ohjausta ja neuvontaa diagnoosin saamisen jälkeen, läheisen kuuntelemista haastavissa
tilanteissa ja muistisairauden mukanaan tuomien vaikeiden tunteiden kanssa.
Toiminta vahvistaa sairastuneiden ja läheisten elämänlaatua ja osallisuutta, lieventää
yksinäisyyttä ja tukee kotona selviytymistä. Valtakunnallisesti toteutettu kehittäminen,
viestintä ja arviointitiedon kokoaminen puolestaan vahvistavat ohjauksen ja neuvonnan
laatua ja kustannustehokkuutta.
Avustusleikkaukset uhkaavat heikentää kaikkea tätä juuri nyt, kun muistisairaiden ihmisten
määrä lisääntyy nopeasti. Vuonna 2040 Suomessa arvioidaan olevan jo noin
neljännesmiljoona ihmistä, joilla on muistisairausdiagnoosi. Jos toimintaa nyt joudutaan
ajamaan alas, sitä on mahdotonta palauttaa ennalleen sitten, kun tarve on vielä nykyistäkin
suurempi.
Muistiliiton liittovaltuusto korostaa, että järjestöjen toiminta on olennainen osa
muistisairautta sairastavan toimivaa palvelupolkua. Kuten hyvinvointialueiden johto on
todennut, hyvinvointialueilla ei ole järjestöille toiminnallista korvaajaa. Leikkaukset ovat
lyhytnäköisiä: ne lisäävät julkisen sektorin kustannuksia pitkällä aikavälillä, kun
ennaltaehkäisevä ja arkea tukeva toiminta heikkenee.
Muistiliitto vetoaa päättäjiin, että sosiaali- ja terveysalan järjestöille esitetyt lisäleikkaukset
perutaan syksyn budjettiriihessä. Leikkausten kohtuullistaminen on perusteltua, koska
järjestöt ovat kantaneet osuutensa valtiontalouden tasapainottamistoimista. On
välttämätöntä, että järjestöjen työtä voidaan kehittää ennakoiden ja tilanne vakautetaan.
Helsingissä 23.5.2026
liittovaltuuston puheenjohtaja, professori Jenni Kulmala
Lisätietoja
toiminnanjohtaja Katariina Suomu, Muistiliitto
050 5676 44