Mihin jär­jes­töt käyt­tä­vät STEA-avustuksia?

Jär­jes­tö­jen roo­lia pal­ve­lu­jär­jes­tel­mäs­sä ja avus­tus­ten käyt­töä ei aina tun­ne­ta kovin hyvin. Sik­si täs­sä yksi kon­kreet­ti­nen esimerkki.

Suo­men­se­län Muis­ti ry on saa­nut usei­den vuo­sien ajan STEAl­ta koh­den­net­tua toi­min­ta-avus­tus­ta Muis­ti­luot­si­toi­min­taan. Toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on tukea muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­via ja hei­dän lähei­si­ään Kes­ki-Poh­jan­maal­la sekä Poh­jois-Poh­jan­maan ete­lä­osas­sa. Vas­taa­via Muis­ti­luot­si­kes­kuk­sia on Suo­mes­sa 18, ja ne muo­dos­ta­vat koko maan kat­ta­van ver­kos­ton, jota koor­di­noi Muis­ti­liit­to. Näin muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­vil­la ja hei­dän lähei­sil­lään on mah­dol­li­suus saa­da tie­toa, tukea ja toi­min­taa asuin­pai­kas­ta riippumatta.

Toi­min­ta-avus­tus myön­ne­tään vuo­dek­si ker­ral­laan. Avus­tus­pää­tös mää­rit­te­lee tar­kas­ti, mihin STEA-rahoi­tus­ta saa käyt­tää. Muis­ti­luot­si­toi­min­nas­sa tämä tarkoittaa:

• amma­til­li­ses­ti ohjat­tu­ja ver­tais­ryh­miä ja kursseja
• yksi­löl­lis­tä ohjaus­ta ja neuvontaa
• vapaa­eh­tois­toi­min­nan koordinointia
• tie­do­tus­ta ja edunvalvontaa

Näi­den raa­mien sisäl­lä toi­min­ta raken­ne­taan vuo­sit­tain vas­taa­maan alu­een tarpeita.

Muis­ti­luot­si täy­den­tää jul­ki­sia palveluja

Muis­ti­luot­sis­ta sai­ras­tu­neet ja hei­dän lähei­sen­sä saa­vat sekä amma­til­lis­ta tukea että ver­tais­tu­kea. Muis­ti­luot­si­toi­min­ta täy­den­tää jul­ki­sen sek­to­rin työ­tä: jul­ki­nen sek­to­ri kes­kit­tyy diag­noo­siin, hoi­don seu­ran­taan, ensi­tie­toon ja ongel­ma­ti­lan­tei­den rat­kai­suun. Muis­ti­luot­si­toi­min­nan tavoit­tee­na on hel­pot­taa arkea ete­ne­vän sai­rau­den kans­sa ja vah­vis­taa toi­mi­juut­ta, ymmär­rys­tä ja jak­sa­mis­ta. Teem­me tii­vis­tä yhteis­työ­tä alu­eem­me hyvin­voin­tia­luei­den muis­ti­hoi­ta­jien ja -koor­di­naat­to­rei­den kans­sa: ohjaam­me asiak­kai­ta tois­tem­me pal­ve­lui­hin ja suun­nit­te­lem­me yhdes­sä, miten muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­vat ja hei­dän lähei­sen­sä saa­vat mah­dol­li­sim­man hyvin tie­toa ja tukea muut­tu­nees­sa elämäntilanteessa.

Muis­ti­luot­si­toi­min­nan vuo­sit­tai­nen rahoi­tus on ollut noin 280 000 euroa. Rahoi­tuk­sen käy­tös­tä ja toi­min­nan tulok­sis­ta rapor­toi­daan STEAl­le vuosittain.

Mihin raha käy­tän­nös­sä menee?

Suu­rin yksit­täi­nen kulue­rä on hen­ki­lös­tö. Muis­ti­luot­sis­sa työs­ken­te­lee sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­lai­sia (sai­raan­hoi­ta­ja, lähi­hoi­ta­ja, gero­no­mi, sosio­no­mi), jois­ta jokai­nen tekee suo­raa asia­kas­työ­tä sai­ras­tu­nei­den, läheis­ten ja vapaa­eh­tois­ten paris­sa. Yksi työn­te­ki­jöis­tä on vas­tuu­työn­te­ki­jä, jol­la on asia­kas­työn lisäk­si koko­nais­vas­tuu toi­min­nas­ta ja sen kehit­tä­mi­ses­tä sekä rapor­toin­nis­ta rahoit­ta­jal­le. Palk­ka­ta­so nou­dat­te­lee ko. alo­jen kes­ki­palk­ko­ja Suomessa.

STEA-avus­tuk­sel­la kate­taan myös pie­ni osuus sel­lai­sis­ta välil­li­sis­tä hen­ki­lös­tö­ku­luis­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat toi­min­nan (toi­min­nan­joh­ta­jan ja talous­hal­lin­non työ­pa­nos). Näi­den kulu­jen osuus on noin 10 000 € vuodessa.

Hen­ki­lös­tön hyvin­voin­tiin (esim. työ­ter­veys, tyhy-toi­min­ta) käy­te­tään alle 3 000 € vuodessa.

On tär­ke­ää huo­ma­ta, että:

• yhdis­tyk­sen hal­li­tuk­sen toi­min­taan ei käy­te­tä STEA-rahoitusta
• hal­li­tuk­sen jäse­net eivät saa palk­kaa teh­tä­väs­tään (vuon­na 2025 hal­li­tuk­sen jäse­net sai­vat ”pal­kak­si” tis­ki­rä­tit, eikä sii­hen­kään käy­tet­ty STEA-rahoitusta)

Entä han­ke­ra­hoi­tus?

Muis­ti­luot­si­toi­min­nan lisäk­si yhdis­tys on toteut­ta­nut hank­kei­ta STEA-rahoi­tuk­sel­la. Esi­mer­kik­si Muis­ti­Ter­ve Poh­jois-Suo­mi -hank­kees­sa kehi­tet­tiin yhdes­sä hyvin­voin­tia­luei­den kans­sa toi­min­ta­mal­le­ja muis­ti­sai­rauk­sien ennaltaehkäisyyn.

Hank­keis­sa rahoi­tuk­sen käyt­tö nou­dat­taa samaa peri­aa­tet­ta: avus­tus koh­den­ne­taan suo­raan toi­min­taan. Hank­kees­sa työs­ken­te­le­vien sote-ammat­ti­lais­ten (pro­jek­ti­pääl­lik­kö ja pro­jek­ti­työn­te­ki­jät) palk­ka­ta­so nou­dat­te­lee alan kes­ki­palk­ko­ja. Pro­jek­ti­pääl­lik­kö tekee aina hal­lin­nol­li­sen työn lisäk­si myös suo­raan koh­de­ryh­mään koh­dis­tu­vaa työtä.

Mitä STEA-avus­tuk­sil­la on saa­tu aikaan?

Toi­min­nan tulok­sia seu­ra­taan asia­kas­pa­laut­teel­la, tulos­mit­ta­reil­la ja osal­lis­tu­ja­mää­ril­lä. Tavoi­te­tut ihmi­set, teh­dyt toi­men­pi­teet ja saa­vu­te­tut tulok­set rapor­toi­daan STEA:lle vuosittain.

Muis­ti­luot­si­toi­min­nan run­gon muo­dos­ta­vat ohjaus ja neu­von­ta sekä ryh­mä­toi­min­ta ja kurs­sit. Toi­min­ta toteu­te­taan pää­osin ammat­ti­lais­ten eli muis­ti­luot­si­työn­te­ki­jöi­den voi­min. Työn­te­ki­jöi­den ohjaa­mia ryh­mä­ker­to­ja on kuu­kausit­tain noin 35, ja nel­jän kokoon­tu­mis­ker­ran kurs­se­ja jär­jes­te­tään eri puo­lil­la toi­min­ta-aluet­ta vuo­sit­tain 4–5.

Muis­ti­luot­si­hen­ki­lös­tö pitää myös asian­tun­ti­ja­luen­to­ja alu­een väes­töl­le muis­ti­sai­rauk­sis­ta, nii­den ensioi­reis­ta, sai­ras­tu­neen koh­taa­mi­ses­ta ja muis­ti­ter­vey­des­tä. Tie­don jaka­mi­sel­la on suu­ri mer­ki­tys eri­tyi­ses­ti var­hai­sen diag­nos­tii­kan edis­tä­mi­sen ja muis­ti­sai­rauk­sien stig­man vähen­tä­mi­sen kannalta.

Hen­ki­lös­tön lisäk­si tär­keä voi­ma­va­ra ovat vapaa­eh­toi­set. He:

• ohjaa­vat ennal­taeh­käi­se­viä ryh­miä ja kah­vi­loi­ta (aivot­ree­nioh­jaa­jat, lii­kun­ta­ryh­mien ohjaa­jat, muis­ti­kah­vi­loi­den isän­nät ja emännät)
• toi­mi­vat muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­van tuke­na (Muis­ti­ka­ve­rit)
• pitä­vät aivo­ter­veys­luen­to­ja (Aivo­ter­veys­lä­het­ti­läs) ja Muis­ti­kum­mi­tuo­kioi­ta (Muis­ti­kum­mi­lä­het­ti­läs)
• toi­mi­vat koke­mus­toi­mi­joi­na ja muistiaktiiveina
• osal­lis­tu­vat yhtei­söl­li­seen toi­min­taan, kuten käsi­töi­den teke­mi­seen hoivakoteihin

Kat­so Muis­ti­luot­si­toi­min­nan tulok­sel­li­suusin­fo­graa­fi.
Muis­ti­Ter­ve Poh­jois-Suo­mi -hank­keen tulok­sia pää­set luke­maan tääl­tä.

Yhteen­ve­to

STEA-rahoi­tus ei ole “yleis­tä tuki­ra­haa”, jota yhdis­tyk­set käyt­tä­vät sat­tu­man­va­rai­ses­ti, vaan tar­kas­ti koh­den­net­tua ja val­vot­tua jul­kis­ta rahoi­tus­ta. Sitä käy­te­tään toi­min­taan, jol­la tuo­te­taan kon­kreet­tis­ta tukea ihmi­sil­le arjen kes­kel­lä. Jär­jes­tö­jen orga­ni­saa­tio­ra­ken­ne on tyy­pil­li­ses­ti kevyt, ja pal­kat­tu hen­ki­lös­tö tekee työn­sä pää­osin ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la: jär­jes­tää mata­lan kyn­nyk­sen toi­min­taa sekä tar­jo­aa ohjaus­ta ja tukea ihmi­sil­le eri­lai­sis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa. Kes­kei­nen peri­aa­te on myös se, että STEA-avus­tuk­sel­la toteu­tet­tu toi­min­ta on avoin­ta kai­kil­le – ei vain jäse­nil­le. Tämä tekee jär­jes­tö­jen työs­tä tär­keän osan suo­ma­lais­ta pal­ve­lu­ko­ko­nai­suut­ta: tukea on saa­ta­vil­la mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä sil­loin, kun sitä eni­ten tarvitaan.

Jär­jes­tö­ra­hoi­tuk­ses­sa kyse ei ole vain jär­jes­tö­jen toi­min­nas­ta, vaan sii­tä, mil­lais­ta tukea yhteis­kun­ta halu­aa tar­jo­ta ihmi­sil­le sil­loin, kun elä­mä haastaa.

 

Mir­ja Hynninen
sh, lyhyt­te­ra­peut­tio­pis­ke­li­ja 
vas­taa­va muistiasiantuntija
Suo­men­se­län Muis­ti ry